11.2.2020 valitaan Suomen ev.lut. kirkolle uusi kirkolliskokous sekä hiippakuntiin hiippakuntavaltuustot.
Olen ehdolla molemmissa vaaleissa Helsingin hiippakunnan maallikkolistalla Sanasta elämään -ryhmässä. Kirkolliskokousvaalissa numeroni on 158 ja hiippakuntavaltuuston vaalissa 33.
Äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt ja ehdokkaita äänestetään hiippakuntakohtaisesti eli voit äänestää minua, jos olet luottamushenkilönä missä tahansa Helsingin hiippakunnan seurakunnassa.
Kaikkia kristittyjä kehotan rukoilemaan näiden vaalien puolesta.
Tavoitteitani kirkolliskokouksen seuraavalla kaudella:
- Kirkon identiteettiä evankeliumin yhteisönä tulee vahvistaa.
- Kirkon ja seurakuntien hallintoa tulee keventää merkittävästi rakenteellisten uudistusten kautta.
- Kirkon sisällä tulee avata mahdollisuus perustaa messuyhteisöjä ja/tai henkilöseurakuntia, jotta kirkon tavoittavuus saadaan kasvamaan.
- Kirkon kaikkia lähetysjärjestöjä tulee tukea tasapuolisesti.
- Kirkon tulee pysyä kristillisessä käsityksessä avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona sekä tukea aviopareja ja perheitä.
Koska somemaailmassa päivitykset tulevat ja menevät, olen koonnut sivustolleni linkkejä Tv- ja radio-ohjelmiin, videoihin ja haastatteluihin, joissa olen esiintynyt sekä kirjoittamiini kirjoituksiin.
Linkit löytyvät täältä. Laitahan palautetta!
Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut ja jatkuu 4.4. 2017 asti. varsinainen vaalipäivä on 9.4.
Olen toiminut kuluvan kauden opetuslautakunnan jäsenenä ja varavaltuutettuna. Olen lisäksi mm. osallistunut aktiivisesti uusien kaupunkikohtaisten opetussuunnitelmien tekoon opetussuunnitelmatyön ohjausryhmän jäsenenä. Olen huomannut, että jopa puolueensa ainoa jäsen lautakunnassa voi saada asioita läpi, jos rakentaa yhteistyötä muiden kanssa. Vaikuttaa voi, jos on aktiivinen ja välittää.
Olen myös näissä vaaleissa ehdolla valtuustoon, koska haluan omalla panoksellani tehdä Vantaasta paremman kaupungin erityisesti lapsiperheille ja nuorille. Kaupunki rakentuu ensisijaisesti ihmisistä, ei rakennuksista, teistä ym, vaikka nekin ovat tärkeitä. Vaikka perheiden ja nuorten asiat ovat alkuperäinen motiivini lähteä kuntapolitiikkaan mukaan, olen nykyisin yleispoliitikko ja kiinnostunut kaupungin kokonaisvaltaisesta kehityksestä niin, ettei sitä tärkeintä – asukkaita – unohdeta.
Minulle on tyypillistä ajatella asioita uusiksi eri näkökulmista ja löytää siten uusia ratkaisuja. Rakennan mielelläni luottamusta ja yhteistyötä myös yli puoluerajojen, mikä on erityisen tärkeää kuntapolitiikassa. Toimin politiikassa sen mukaisesti, minkä arvioin eri tahoja kuunneltuani oikeaksi riippumatta siitä, mitä se vaikuttaa kansansuosiooni ja kuka kerää pisteet. Teen politiikka, mutta en politikoi.
Minua voit äänestää Vantaan valtuustoon ja muihin luottamustehtäviin numerolla 105.
Tulevan hallituksen suurimpia haasteita on löytää mittavat säästöt heikentämättä palveluita. Yksi harkittavista säästökohteista on ollut subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen niiden lasten kohdalla, joiden sisaruksia hoidetaan kotona. Uudenmaan alueella tilanne koskee tuhansia lapsia ja kyse on siten merkittävistä summista. Kunnallisen päivähoidon lapsikohtaiset kustannukset kunnalle ovat noin 830€/kk.
Päivähoito-oikeuden rajaamisen sijaan säästöihin voisi päästä parantamalla lapsiperheiden asemaa. Tällä hetkellä kotihoidontuen katsotaan sisältyvän vanhempainpäivärahaan, vaikka kyseessä olisi minimipäiväraha noin 600€/kk bruttona. Perheelle ei siis makseta euroakaan enempää tukea, vaikka he vauvan syntyessä ottaisivat myös sisarukset kotihoitoon. Tilanteessa, jossa pienituloisten päivähoitomaksu on hyvin pieni tai sitä ei ole lainkaan, yhteiskunta käytännössä kannustaa kotona vauvaa hoitavia vanhempia pitämään muut lapsensa kunnallisessa päivähoidossa. Jos tässä tilanteessa oleville perheille alettaisiin maksaa kotihoidontukea vanhempainpäivärahan lisäksi edes osittaisena, useampi perhe valitsisi kotihoidon ja kuntien päivähoitokustannukset laskisivat.
Nykyinen kannustinloukku tulee sekä kalliiksi kunnille että ajaa pienituloisia perheitä hoitoratkaisuihin, joihin he eivät itse halua. Ehdottamani muutos lisäisi perheiden valinnanvapautta ja toisi yhteiskunnalle toivottuja säästöjä ilman, että subjektiivisen päivähoito-oikeuteen tarvitsisi kajota.
Näennäisen vapaa yhteiskuntamme on täynnä erilaisia standardeja, joiden mukaisesti oletetaan ihmisten tekevän elämänsä valinnat, tietenkin täysin vapaasti ja omasta tahdostaan. Useimmille nuo standardit ovat huomaamattomia, koska he toimivat niiden mukaisesti ajattelematta asiaa sen enempää. Niille, jotka tekevät toisenlaisia valintoja, standardit tulevat näkyviksi, kun elämä muuttuukin mutkikkaammaksi ja hankalammaksi. En sinänsä vastusta standardeja. Ne kuuluvat ihmisyhteisöjen elämään. Haluaisin kuitenkin kyseenalaistaa joitakin standardeja, ovatko ne automaattisesti meille ja yhteiskunnallemme hyväksi vai olisiko niitä aihetta arvioida uudelleen. Lue lisää
”Teidän puolueenne vahvuus on siinä, että te olette pienen ihmisen asialla, mutta ette ole kuitenkaan kateuspuolue.” Näin eräs mies luonnehti Kristillisdemokraatteja soppatykin äärellä Tikkurilassa. Hän oli ymmärtänyt jotain olennaista siitä, mitä kristillisdemokratia tarkoittaa. Lue lisää
Puolustan rohkeasti perheitä.
Tahdon olla luomassa perheystävällistä yhteiskuntaa. Palveluja tulee suunnata perheiden tarpeisiin ja tukeen erityisesti kasvatustyössä. Keskeiset palvelut on järjestettävä lähipalveluina. Perheillä tulee olla valinnanvapaus päättää, miten lastenhoidon tuet jaetaan vanhempien kesken. Vaalin kristillisiä perhearvoja ja korostan lähimmäisvastuun merkitystä.
Lue lisää
Soili Haverinen 
Viimeisimmät kommentit